Ensimmäisen prioriteetin osalta ECHA pyrkii tarkastamaan kaikki rekisteröidyt aineet, jotta voidaan tunnistaa huolta aiheuttavat aineet ja päättää, tarvitaanko sääntelytoimia, sekä selvittää, mitkä ovat sopivimmat tavat hallita näihin aineisiin liittyviä riskejä. Yhteensä yli 21 000 ainetta on tarkastettava ja asetettava tärkeysjärjestykseen. Tästä määrästä noin 4 600 ainetta on sellaisia, joita valmistetaan EU:ssa tai tuodaan EU:hun yli 100 tonnia vuodessa.

ECHA jatkoi sen arvioimista, täyttävätkö yrityksiltä saadut tiedot kemikaaleista lakisääteiset vaatimukset, ja tarvittavien vaaratietojen tuottamisessa edistyttiin merkittävästi. Vuonna 2020 tehtiin yhteensä 271 täydellistä vaatimustenmukaisuustarkastusta 258 yksittäisestä aineesta. Lisäksi tehtiin 76 kohdennettua tarkastusta 44 yksittäisestä aineesta. Täydellisissä tarkastuksissa keskityttiin sellaisten kemikaalien pitkäaikaisiin vaikutuksiin, jotka voivat aiheuttaa geneettisiä mutaatioita ja syöpää, heikentää hedelmällisyyttä tai vahingoittaa sikiötä taikka olla haitallisia ympäristölle.

Vaarallisille kemikaaleille altistumisen vähentämisessä on edistytty EU:ssa tuntuvasti. Ensinnäkin erityistä huolta aiheuttavien aineiden kandidaattilistaan on lisätty kuusi uutta ainetta: viisi ainetta, jotka ovat lisääntymiselle vaarallisia, ja yksi aine, jolla on hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia. Joulukuussa 2020 kandidaattilistassa oli 211 nimikettä, joihin sisältyi 393 erityistä huolta aiheuttavaa ainetta. Näistä aineista luvanvaraisia aineita on 54.

Toiseksi on syytä uskoa, että luvanvaraisuuden vuoksi aineita on alettu korvata turvallisemmilla aineilla, sillä 24:stä erityistä huolta aiheuttavasta aineesta ei ole saatu lupahakemuksia.

Kolmanneksi on todettava, että rajoitukset suojelevat työntekijöitä, kuluttajia ja ympäristöä, koska ne vähentävät haitallisille aineille altistumista tehokkaasti. Vuonna 2020 ECHAn tieteelliset komiteat antoivat seitsemän lausuntoa rajoitusehdotuksista.

Luokitus ja merkinnät ovat tärkeitä välineitä kemikaalien turvallisen käytön varmistamisessa. Niiden aineiden määrä on kasvanut, joiden luokitusta ja merkintöjä on yhdenmukaistettu: joulukuussa 2020 sellaisten aineiden kokonaismäärä, jotka on luokiteltu yhdenmukaisesti kaikissa vaararyhmissä, oli 379.

ECHAn integroidussa sääntelystrategiassa määritetään edelleen aineita, joiden osalta luokituksen yhdenmukaistamisen katsotaan – arviointipäätöksen perusteella saatujen tietojen pohjalta – olevan sopivin riskinhallintavaihtoehto.

Tärkeimmät saavutukset

• ECHAn kemikaalitietokanta sisältää aiempaa avoimempaa tietoa: käyttäjät voivat nyt nähdä, mitkä aineet on rekisteröity, milloin rekisteröinnit on päivitetty ja milloin yritykset lopettavat aineen valmistuksen tai peruuttavat aineen rekisteröinnin. Saataville on tuotu myös nanomateriaaleja koskevia tietoja ja tutkimuksia sekä tärkeimmät pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevat luettelot. Tietokannan ansiosta kemikaaleja koskeva tieto on helposti saatavilla käyttäjille, joita on päivittäin 40 000. 
• Rekisteröintiaineistojen täydellisyystarkastukset koskevat nyt myös nanomateriaaleja, ja niitä on parannettu keskeisten vaarallisten ominaisuuksien, kuten genotoksisuuden ja lisääntymismyrkyllisyyden, osalta. Tämän ansiosta viranomaisten on helpompi asettaa aineita tärkeysjärjestykseen sääntelytoimia varten. Nyt arvioijat voivat arvioida mahdollisia vaaroja ja riskejä niiden 190 rekisteröinnin osalta, jotka on vastaanotettu vuoden 2020 loppuun mennessä. Nämä rekisteröinnit koskevat 68:aa ainetta, joihin sisältyy myös nanomuotoisia aineita.
• ECHAn integroitu sääntelystrategia on vauhdittanut ryhmittelyyn perustuvan lähestymistavan hyödyntämistä ja rekisteröityjen aineiden jakamista ryhmiin niiden sääntelyaseman perusteella. Näin on saatu entistä kokonaisvaltaisempi kuva rekisteröidyistä aineista ja siitä, miten voidaan ryhtyä tehokkaasti toimeen sellaisten aineiden osalta, jotka edellyttävät toimenpiteitä. Voidakseen yksilöidä ne aineet, joista lisäarviointi oli tarpeen, ECHA ja jäsenvaltiot tarkastivat vuonna 2020 noin 1 900 ainetta, joista noin 38 prosenttia oli rekisteröity yli 100 tonnia vuodessa -luokkaan.
• Intensiivistä työtä vaatimustenvastaisten kemikaalitietojen vähentämiseksi jatkettiin, ja tarvittavien vaaratietojen tuottamisessa edistyttiin merkittävästi: täydellisiä tarkastuksia 258 yksittäisestä aineesta tehtiin 271, ja lisäksi tehtiin 76 kohdennettua tarkastusta 44 yksittäisestä aineesta.
• Riskinarviointikomitea käsitteli 50 asiakirja-aineistoa, jotka koskivat 33 teollisuuskemikaalin luokituksen ja merkintöjen yhdenmukaistamista, 40 ehdotusta, jotka koskivat syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia tai lisääntymiselle vaarallisia aineita, ja 17 asiakirja-aineistoa, jotka koskivat biosideissä ja kasvinsuojeluaineissa käytettäviä tehoaineita. Komissio yhdenmukaisti 22 uuden aineen luokituksen ja merkinnät sekä tarkisti 31 aineen nykyisiä yhdenmukaistettuja tietoja.
• Riskinarviointikomitea ja sosioekonomisesta analyysista vastaava komitea laativat 96 lausuntoa lupahakemuksista. ECHAn komiteoiden ehdottamien ehtojen perusteella kahden hormonitoimintaa häiritsevän aineen ympäristöpäästöjen ennustettiin vähenevän yli 90 prosenttia. Kun otetaan huomioon, että kaksi kolmasosaa luvanhaltijoista ei toimittanut ECHAlle vaadittavaa tarkastelukertomusta, vaikuttaa yhä enemmän siltä, että lupa nopeuttaa vaarallisten aineiden korvaamista turvallisemmilla aineilla. Lupamenettelystä koituvan vuotuisen edun arvioitiin olevan noin 15 miljardia euroa.
• Riskinarviointikomitea ja sosioekonomisesta analyysista vastaava komitea laativat seitsemän lausuntoa rajoitusehdotuksista, jotka koskivat mikromuoveja, kobolttisuoloja, siloksaaneja D4, D5 ja D6, formaldehydiä, ihoa herkistäviä aineita, perfluoroheksaanisulfonaattia ja kalsiumsyanamidia. Virasto käsitteli myös neljää uutta rajoitusehdotusta, joista yksi koski kertakäyttövaipoissa käytettäviä aineita. Rajoitusten ansiosta se kemikaalimäärä, joka saastuttaa ympäristöä vuosittain, on nyt 100 000 tonnia pienempi. Tämän lisäksi rajoituksista arvioidaan koituvan vähintään 708 miljoonan euron suuruiset terveyshyödyt.
• Jäsenvaltiot ja ECHA sopivat tehoaineita koskevasta toimintasuunnitelmasta, jonka tarkoituksena on vauhdittaa biosideissä käytettävien tehoaineiden arviointiohjelman toteuttamista EU:n tasolla. Tavoitteena on lisätä jäsenvaltioiden vertaisarviointia varten toimittamien asiakirja-aineistojen määrää.
• ECHA yhdisti voimansa komission kanssa auttaakseen jäsenvaltioita ja yrityksiä saamaan markkinoille aiempaa enemmän desinfiointiaineita osana covid-19-taudin torjuntaa. Jotta voitiin helpottaa desinfiointiainepulaa, ECHA antoi etenkin desinfiointiaineiden koostumusta koskevia suosituksia.
• ECHAn yrityksille antamaa tukea ja työkaluja mukautettiin, jotta niissä voitiin ottaa huomioon CLP-asetukseen tehdyt sääntelymuutokset ja jotta toimiala pystyi valmistautumaan myrkytystietokeskuksille tehtävien ilmoitusten antamiseen yhdenmukaistetussa muodossa ennen ensimmäistä voimaantulopäivää (1. tammikuuta 2021). Vuoden 2020 loppuun mennessä oli toimitettu lähes 350 000 ilmoitusta.
• Toimissa, joiden tavoitteena oli yhdenmukaistaa täytäntöönpanoa (kaksi loppuun saatettua täytäntöönpanon yhdenmukaistamista koskevaa hanketta ja yksi REACH- ja CLP-asetusten mukaisia velvoitteita koskeva kokeiluhanke) koko EU:ssa, keskityttiin varmistamaan, että yritykset toimittavat arviointipäätösten nojalla puuttuvat tiedot tuontituotteista, jotka eivät aina täytä EU:n lainsäädännön vaatimuksia.
• Euroopan unionin nanomateriaalien seurantakeskuksen (EUON) toimeksiannosta tehtiin kolme merkittävää tutkimusta: yhdessä tutkittiin nanomateriaalien vaikutusta naisten hedelmällisyyteen ja lisääntymiseen, toisessa selvitettiin, miten nanomateriaalit imeytyvät ihoon kuluttajatuotteista, ja kolmannessa käsiteltiin yleistä mielipidettä nanomateriaaleista. Näistä tutkimuksista saatiin lisää tietoa nanomateriaalien turvallisuudesta, tutkimuksesta ja käytöistä sekä nanomateriaaleihin liittyvästä innovoinnista.
• Kertomusvuonna julkaistiin myös ECHAn raportti, joka koski eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien käytön edistymistä. Raportissa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa pieniä tonnimääriä koskevia rekisteröintejä vuoden 2018 rekisteröintimääräajan jälkeen. Raportti osoittaa, että mukautuksia, eritoten interpolointia, käytetään yhä enemmän kuin kokeellisia tutkimuksia.

Tehokas viestintä koko toimitusketjussa on hyvin tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että kemikaaleja käytetään turvallisesti. Vuonna 2020 ECHA selvitti yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa, millaisia parannuksia nykyiseen järjestelmään on tehtävä, jotta vaarallisten aineiden ja seosten turvallisuudesta saataisiin tarkoituksenmukaista tietoa. 

ECHA, komissio ja sidosryhmien välinen altistumisskenaarioita käsittelevä tietojenvaihtoverkosto (ENES) tekivät REACH-asetuksen mukaisen kolmannen tarkastelutoimen yhteydessä yhteisen analyysin, jossa todettiin, että lisätoimia tarvitaan erityisesti teollisuudelta. Sekä teollisuus että jäsenvaltiot katsovat, että (laajennettujen) käyttöturvallisuustiedotteiden toimivuuden parantamisen lisäksi on syytä parantaa myös kemikaaliturvallisuusraporttien sisältöä, koska se on se tietolähde, jonka oletetaan kulkevan koko toimitusketjun läpi. 

Jotta voidaan antaa mielekkäitä riskinhallintaohjeita, on erittäin tärkeää, että kemikaaliturvallisuusarvioinnit perustuvat edustaviin käyttöolosuhteisiin ja että asiakirja-aineistoja päivitetään tiedoilla, joita toimitusketjussa on saatavilla koko ajan enemmän. 

Tehtävien priorisointia koskevien keskustelujen tuloksena sovittiin, että tämä työ keskeytetään, jotta voidaan tukea toimitusketjun viestintää paremmin vuoden 2020 jälkeen.

Tärkeimmät saavutukset

• REACH-asetuksen vaatimuksia, jotka koskevat käyttöturvallisuustiedotteiden laatimista, muutettiin lisäämällä niihin vaatimus nanomuotoisia aineita ja hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia koskevista pakollisista eritelmistä ja vaatimus vaarallisten seosten etiketteihin merkittävistä yksilöllisistä koostumustunnisteista.
• Käyttöturvallisuustiedotteiden laatimisesta julkaistiin päivitetyt ohjeet, joiden tarkoituksena on antaa kuluttajille ja teollisuudelle tuoreimmat tiedot siitä, miten kemikaaleja käytetään turvallisesti.
• Käyttökarttoja koskevia tietoja päivitettiin, ja ne julkaistiin kolmelta Euroopan talouden kannalta tärkeältä toimialalta, jotka ovat maatalous, liuotinteollisuus ja öljyteollisuus.
• ECHA jatkoi komission Yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa yhteistyötä, jonka tavoitteena on kehittää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevia vertailuasiakirjoja keraamisia tuotteita, tekstiilejä, rautametallien jalostusta sekä takomoja ja valimoja varten teollisuuspäästödirektiivin mukaisesti.
• Lisäksi ECHA teki jäsenvaltioiden, komission ja teollisuuden kanssa yhteistyötä, jonka tavoitteena oli laatia REACH-asetuksen mukaista tarkastelutoimea 3 koskeva kehittämissuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on selventää, mitä lisätoimia tarvitaan, jotta voidaan luoda nykyistä tehokkaampi järjestelmä, ja selvittää, missä tarvitaan lisäinvestointeja. Osana vuoden 2021 toimien tärkeysjärjestyksen määrittämistä ECHAn tuki toimitusketjun viestinnälle, myös REACH-asetuksen mukaiselle tarkastelutoimelle 3, päätettiin keskeyttää.

ECHA on virasto, jossa on valtavasti tietämystä ja osaamista. Tämän ansiosta se on voinut ottaa vastuulleen lisää tehtäviä. Viraston työ perustuu edelleen REACH-, CLP-, BPR-, PIC- ja POP-asetusten täytäntöönpanoon, mutta kertyneen kokemuksen perusteella ECHA on pystynyt kehittämään SCIP-tietokannan ja voinut antaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle (EFSA) oikeuden käyttää IUCLID-järjestelmää. Tämä on merkittävä virstanpylväs kemikaaleja koskevien tietojen yhdenmukaistamisessa.

Lisäksi ECHA tukee työntekijöiden suojelua EU:ssa antamalla lausuntoja työperäisen altistumisen raja-arvoista ja tekemällä ehdotuksia luvanvaraisten aineiden käytön ehdoista. Lupavaatimuksen ansiosta aineiden ympäristöpäästöjen ennustetaankin vähenevän.

Jotta kemikaaleja koskevaa tietämystä voitaisiin parantaa ja tiedon avoimuutta lisätä, ECHA julkaisi ensimmäisen version kemikaalilainsäädännön hakukoneesta (EUCLEF), jossa on tällä hetkellä 40 EU-säädöstä. Hakukoneen avulla käyttäjät voivat selvittää, mitä EU-säädöksiä heidän aineisiinsa sovelletaan. EU:n nanomateriaalien seurantakeskus (EUON) puolestaan lisäsi tietoa EU:n markkinoilla olevista nanomateriaaleista teettämällä vuonna 2020 kolme merkittävää tutkimusta aiheista, jotka liittyvät ihmisten terveyteen ja yleiseen tietämykseen nanomateriaaleista.

Tärkeimmät saavutukset

• SCIP-tietokanta, jolla voidaan jäljittää tuotteissa olevia erityistä huolta aiheuttavia aineita, otettiin käyttöön. Se helpottaa siirtymistä entistä kestävämpään kiertotalouteen.
• Jotta työntekijöitä voitaisiin suojella lyijylle ja di-isosyanaateille altistumiselta, riskinarviointikomitea suositteli niille työperäisen altistuksen raja-arvoja (OEL-arvoja). Lisäksi komitea aloitti asbestia ja kadmiumia koskevat arvioinnit.
• Myös tuontimaiden kemikaaliturvallisuutta edistettiin, mistä osoituksena on ennätysmäärä käsiteltyjä PIC-vienti-ilmoituksia, 11 971 kappaletta.
• EU:n kemikaalilainsäädännön hakukone (EUCLEF) julkaistiin. Se antaa yrityksille, kansalaisille ja sääntelyviranomaisille välittömän pääsyn kemikaaleja koskeviin tietoihin noin 40 säädöksessä.
• Aineet, jotka kuuluvat POP-asetuksen soveltamisalaan tai joita on ehdotettu POP-yhdisteiksi, on nyt merkitty sellaisiksi ECHAn kemikaalitietokannassa. Käyttäjät voivat hakea POP-yhdisteistä erityyppistä tietoa aineiden InfoCard-korteista ja suppeista profiileista.
• Uusia tehtäviä koskevat valmistelut aloitettiin, esimerkiksi juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvissa materiaaleissa käytettävien aineiden arviointi tarkistetun juomavesidirektiivin mukaisesti. Ensimmäisiä keskusteluja käytiin myös siitä, olisiko akuissa olevien vaarallisten aineiden riskien hallinta sisällytettävä akkuasetusta koskevaan ehdotukseen ja miten se olisi tehtävä. Resurssipulasta huolimatta ECHA valmistautui integroimaan uudet tehtävänsä tehokkaasti organisaatioonsa ja selvitti, miten saadaan aikaan mittakaavaetuja uudistamalla nykyisten tietojärjestelmien käyttöä (esimerkiksi pilvipalvelualustoilla).
• Aloitimme globaalien viranomaisten kanssa yhteistyön, jonka tavoitteena on maksimoida nykyisten tietojen käyttö ja edistää IUCLID-järjestelmän hyödyntämistä alustana, jolla ylläpidetään ja vaihdetaan tietoja kemikaalien ominaisuuksista kansainvälisellä tasolla.

• Muutto ECHAn uusiin toimitiloihin vuonna 2020 oli myös mahdollisuus laajentaa ympäristötietoisia toimia ja päivittää kolmivuotista ympäristöasioita koskevaa työohjelmaa niin, että siinä otetaan huomioon tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.
• Toteutimme myös tarvittavat toimet, jotta työohjelmamme täytäntöönpanoa voidaan jatkaa kokonaan etänä: kaikki työntekijämme voivat hyödyntää laajennettuja etätyöjärjestelyjä, jotka on otettu käyttöön covid-19-pandemian vuoksi.
• ECHAn ulkopuolisiin maihin kohdistuvat toimet tukevat kemikaalien kestävää hallintaa globaalilla tasolla. Parantamalla kolmansien maiden valmiuksia ECHA auttaa näitä maita kehittämään sellaisia kemikaalien hallintajärjestelmiä, joissa voidaan hyödyntää EU:n kemikaalihallinnassa ja riskinarvioinnissa käytettäviä lähestymistapoja.
• ECHAn ohjeilla siitä, miten rekisteröinnit ja omaisuuserät siirretään EU:hun ennen siirtymäkauden päättymistä, vältettiin häiriöt EU:n markkinoilla ja autettiin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneita yrityksiä valmistautumaan brexitiin.
• ECHAn laatu- ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmien ISO-standardien 9001:2015 ja 14001:2015 mukainen uudelleensertifiointi saatiin päätökseen. Tämä on osoitus laadukkaasta työstä ja siitä, että asetettujen tavoitteiden saavuttamista on mahdollista parantaa jatkuvasti.
• Hallintoneuvosto asetti kriittiset painopisteet, antoi ohjausta pääjohtajalle ja sihteeristölle ja valitsi Paul Krajnikin uudeksi puheenjohtajakseen.
• ECHA on toiminut Euroopan unionin virastojen verkoston (EUAN) sekä sen useimpien alaverkostojen puheenjohtajana. Koronaviruspandemian vuoksi vuosi oli haastava kaikille, mutta verkosto ja sen jäsenet mukautuivat nopeasti ja tehokkaasti poikkeusoloihin. Vaikka fyysisiä kokouksia ei voitu pitää, säännöllisten täysistuntojen ja alaverkoston kokousten lisäksi järjestettiin useita virastojen päälliköiden ja resurssipäälliköiden ylimääräisiä kokouksia, joissa käsiteltiin muun muassa covid-19-pandemiaa ja brexitiä. EUAN perusti myös hallinnollista huippuosaamista käsittelevän pääjohtajien ryhmän ja uusia työskentelytapoja käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän. Lisäksi verkosto hyväksyi EUANin monivuotisen strategian vuosiksi 2021–2027 digitalisaatiota, viherryttämistä, elvyttämistä ja palautumista koskevien EU:n uusien painopisteiden mukaisesti.