Nanomateriaalit

Nanomateriaalit ovat kemiallisia aineita tai materiaaleja, joita valmistetaan ja käytetään hyvin pienessä mittakaavassa. Niiden koko on noin 1–100 nm vähintään yhden ulkomitan osalta.

Nanomateriaaleilla on ainutlaatuisia ja voimakkaampia ominaisuuksia kuin materiaaleilla, jotka ovat muuten samanlaisia mutta joilla ei ole nanokokoluokan erikoispiirteitä. Siksi nanomateriaalien fysikaalis-kemialliset ominaisuudet voivat poiketa niistä, joita on massamuodossa olevalla aineella tai suuremmilla hiukkasilla.

Nanoteknologia yleistyy nopeasti. Euroopassa on jo markkinoilla suuri määrä tuotteita, jotka sisältävät nanomateriaaleja (kuten paristoja, pinnoitteita, antibakteerisia vaatteita, kosmetiikkaa ja elintarvikkeita). Nanomateriaalit tarjoavat teknisiä ja kaupallisia mahdollisuuksia, mutta ne saattavat myös aiheuttaa riskejä ympäristölle sekä ihmisten ja eläinten terveydelle ja turvallisuudelle.

 

 

Vaikka REACH- ja CLP-asetuksissa ei aseteta erityisiä vaatimuksia nanomateriaaleille, ne ovat näissä asetuksissa tarkoitettuja aineita ja siksi niihin myös sovelletaan asetusten säännöksiä. Euroopan komissio antoi vuonna 2011 erityisen suosituksen nanomateriaalin määritelmästä. Tätä suositusta tulisi noudattaa EU:n asetuksissa, mukaan lukien REACH- ja CLP-asetuksissa.

Nanomateriaalien käytöllä on selkeitä käytännöllisiä ja kaupallisia mahdollisuuksia, mutta käytön nopea lisääntyminen herättää kysymyksiä nanomateriaalien mahdollisista terveys- ja ympäristövaikutuksista. Näiden uusien materiaalimuotojen mahdollisia riskejä on arvioitava ja hallittava asianmukaisesti. Vaikka valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien onkin REACH-asetuksen nojalla varmistettava kaikkien aineiden (niiden muodosta riippumatta) turvallinen käyttö, sääntelyelimille, kuten komissiolle ja kemikaalivirastolle, sekä muille sidosryhmille tämä asettaa uusia haasteita. 

Kemikaalivirasto tekee tiiviisti yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, Euroopan komission, sidosryhmien ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD), kanssa.

Kemikaaliviraston nanomateriaaleja koskeva toiminta REACH-asetuksen nojalla

Koska REACH- ja CLP-asetukset kattavat nanomateriaalit, on kemikaaliviraston voitava toteuttaa erilaiset REACH-prosesseihin (esim. rekisteröintiin, arviointiin, lupamenettelyyn ja rajoituksiin) ja CLP-prosesseihin (esim. luokitukseen ja merkintään) liittyvät tehtävät nanomateriaalien osalta samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin ainemuotojen osalta, ja sillä on oltava siihen riittävät tieteelliset ja tekniset valmiudet.

Tätä varten kemikaalivirasto on vuodesta 2011 lähtien asteittain lisännyt toimintaansa tällä alueella ja painottanut erityisesti seuraavia:

  • Sisäisten ja ulkoisten valmiuksien parantaminen
  • Kokemusten jakaminen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja jäsenvaltioiden komitean ja riskinarviointikomitean jäsenten kanssa sekä näiden välisen yhteisymmärryksen edistäminen REACH-rekisteröintiaineistossa annettavista nanomateriaalien turvallisuustiedoista.
  • Palautteen ja neuvonnan tarjoaminen rekisteröijille, jotka haluavat rekisteröidä nanomateriaaleja ennen seuraavaa rekisteröinnin määräaikaa 
  • Osallistuminen kansainväliseen sääntelytoimintaan (kuten valmistettuja nanomateriaaleja käsittelevään OECD:n työryhmään)
  • Nanomateriaaleja käsittelevät verkkoseminaarit, joissa tiedotetaan ja keskustellaan nanomateriaaleihin liittyvien REACH- ja CLP-prosessien alalla tapahtuneesta kehityksestä ja jotka auttavat rekisteröijiä nanomateriaaleihin liittyvien aineistojen laatimisessa ja toimittamisessa.

Verkkoseminaarien sivulla voit rekisteröityä tuleviin verkkoseminaareihin ja tutustua aiempiin esityksiin.

Verkkoseminaarien ohjelma

 

Kemikaalivirasto perusti lokakuussa 2012 nanomateriaaleja käsittelevän työryhmän (ECHA-NMWG), joka käsittelee REACH- ja CLP-prosesseihin liittyviä tieteellisiä ja teknisiä kysymyksiä ja antaa strategisiin näkökohtiin liittyviä suosituksia. 

Kyseessä on epävirallinen neuvoa-antava ryhmä, johon kuuluu asiantuntijoita jäsenvaltioista, Euroopan komissiosta, kemikaalivirastosta ja akkreditoiduista sidosryhmistä ja jonka tehtävänä on tarjota epävirallista neuvontaa kaikissa tieteellisissä ja teknisissä kysymyksissä, jotka liittyvät REACH- ja CLP-lainsäädännön täytäntöönpanoon nanomateriaalien alalla.

ECHA-NMWG:n on myös tarkoitus keskustella teollisuuden kanssa kokemuksista, joita on kertynyt nanomateriaalimuotojen sisäisten ominaisuuksien dokumentoinnista uusilla menetelmillä, sekä REACH-vaatimusten täyttämiseen liittyvistä velvollisuuksista.

Tämä viimeksi mainittu tavoite liittyy läheisesti kemikaaliviraston työhön ryhmässä, joka arvioi jo rekisteröityjä nanomateriaaleja (GAARN). Euroopan komission ympäristöasioiden pääosaston tammikuussa 2012 perustaman ja kemikaaliviraston johtaman GAARN-työryhmän tehtävänä on saada epävirallisissa puitteissa aikaan yhteisymmärrys parhaista käytännöistä REACH-asetuksen mukaisen nanomateriaalien turvallisuuden arvioinnin ja hallinnan alalla ja siten kasvattaa sidosryhmien luottamusta ja keskinäistä ymmärrystä nanomateriaalien kestävän kehityksen mahdollistamiseksi. GAARNin päätelmät ja parhaat käytännöt raportoidaan ECHA-NMWG:lle ja esitetään sidosryhmille.