Rouheet ja katteet urheilukentillä ja leikkikentillä

Urheilijat ovat käyttäneet useita vuosia joka sään kenttiä jalkapalloiluun, gaelilaisiin lajeihin, rugbyyn, haavipalloon ja muuhun urheiluun. Näiden keinomateriaalista tehtyjen pintojen täytteenä käytetään usein kumirouhetta, jotta kenttä kestäisi paremmin kulutusta ja sääoloja ja jotta iskunvaimennuskyky ja pito paranisivat.

Leikkikentillä käytetään usein irrallista kumikatetta keinujen, liukumäkien ja muiden laitteiden alla maan pehmentämiseksi lasten putoamisten varalta.

Rouheet ja katteet valmistetaan yleensä loppuun käytettyjen renkaiden jäänteistä murskaamalla ja hienontamalla ne pienempään muotoon.

Rouheet ja katteet voivat sisältää monia mahdollisesti vaarallisia aineita, kuten polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteitä), metalleja ja ftalaatteja, ja niistä voi myös vapautua haihtuvia orgaanisia hiilivetyjä ja puolihaihtuvia orgaanisia hiilivetyjä. Näiden vaarallisten aineiden esiintyminen on johtanut sellaisten urheilu- ja leikkikenttien turvallisuutta koskeviin huolenaiheisiin, joilla on käytetty keinomateriaalia. 

Mitkä ovat terveysriskit?

Euroopan komissio pyysi kesäkuussa 2016 kemikaalivirastoa arvioimaan, voivatko kyseiset kierrätettyjen kumirouheiden sisältämät aineet synteettisillä kentillä aiheuttaa väestöön, esimerkiksi lapsiin, ammattipelaajiin ja kenttiä asentaviin tai kunnossapitäviin työntekijöihin kohdistuvan terveysriskin. Taustalla olivat useiden EU:n jäsenvaltioiden tiedotusvälineissä viime vuosina esiintyneet väitteet näillä kentillä leikkivien lasten lisääntyneestä syöpäriskistä.

ECHA arvioi terveysriskit ja tarkasteli altistumista ihokontaktin, ravinnonoton ja hengittämisen kautta. Tulokset julkaistiin helmikuussa 2017, ja kemikaalivirasto piti huolenaihetta rouheelle altistumisesta korkeintaan hyvin vähäisenä.

Riski saada syöpä elinikäisen kumirouheelle altistumisen jälkeen arvioitiin hyvin alhaiseksi PAH-pitoisuuksien perusteella, jotka mitattiin urheilukentiltä Euroopassa otetuista näytteistä. Pitoisuuksien katsottiin olevan reilusti alle sovellettavien lakisääteisten rajojen.

Raskasmetallipitoisuuksista aiheutuvaa huolta pidettiin merkityksettömänä, koska pitoisuudet alittavat EU:ssa tällä hetkellä leluissa sallitut rajat.

Huolenaiheita ei myöskään havaittu ftalaattien, bentsotiatsolin ja metyyli-isobutyyliketonin pitoisuuksien osalta, koska ne olivat niin ikään alle tason, joka voisi johtaa terveysongelmiin.

Raportissa pantiin kuitenkin merkille, että sisätiloissa – joissa on käytetty kumirouhetta – haihtuvat orgaaniset yhdisteet saattavat voimistaa iho- ja silmä-ärsytystä.

Miksi lisätutkimukset ovat tarpeen?

Raportissa tuodaan esiin joitakin epävarmuustekijöitä, jotka tekevät lisätutkimukset aiheellisiksi. Huolena oli esimerkiksi se, miten edustavia tutkimukset ovat koko Euroopan kannalta (koska näytteitä ei kerätty kaikista jäsenvaltioista).

Kemikaalivirasto ehdotti joitakin toimia, joilla voidaan torjua näitä epävarmuustekijöitä ja jotka olisivat hyvän käytännön mukaisia:

  • Harkitaan REACH-asetuksen nojalla rajoitusta, että vain sellaisia kumirouheita toimitetaan, joissa PAH-yhdisteitä ja mahdollisia muita vaarallisia aineita on hyvin alhaisina pitoisuuksina.
  • Nykyisten ulko- ja sisäkenttien haltijoiden ja hoitajien olisi mitattava kentillä käytettyjen PAH-yhdisteiden ja muiden kumirouheiden sisältämien aineiden pitoisuudet ja toimitettava nämä tiedot saataville.
  • Kumirouheiden tuottajien ja niiden kattojärjestöjen olisi laadittava ohjeet, jotka auttavat kierrätetyn kumitäytteen valmistajia ja maahantuojia testaamaan materiaalinsa.
  • Urheilu- ja jalkapalloliittojen ja -seurojen olisi työskenneltävä tuottajien kanssa sen varmistamiseksi, että tiedot tekonurmessa olevasta kumirouheesta ovat pelaajille ja suurelle yleisölle ymmärrettävässä muodossa.
  • Nykyisten kumirouhetäytettä sisältävien sisäkenttien haltijoiden ja hoitajien olisi varmistettava, että kenttien tuuletus on riittävä.
  • Synteettisiä kenttiä käyttävien pelaajien olisi huolehdittava perushygieniasta pelattuaan keinomateriaalikentillä.

Kemikaalivirasto toimitti arviointinsa Euroopan komissiolle 28. helmikuuta 2017.   

Mitä epävarmuustekijöiden poistamiseksi tehdään?

Alankomaiden kansanterveys- ja ympäristölaitos (RIVM) julkaisi tutkimuksen Alankomaissa käytetyn kumirouheen terveysriskeistä joulukuussa 2016. Siinä vahvistetiin urheilun olevan turvallista näillä kentillä.

Tutkimuksessa kuitenkin suositeltiin – kemikaaliviraston raportin päätelmien tavoin – alentamaan entisestään PAH-yhdisteiden laillisia pitoisuusrajoja kumirouheessa, etenkin kulutustuotteissa käytettävän kumirouheen osalta.  

Tämän jälkeen Alankomaat ilmoitti 30. kesäkuuta 2017 aikovansa laatia rajoituksia koskevan asiakirja-aineiston kahdeksan polysyklisen aromaattisen hiilivedyn pitoisuuksien rajoittamiseksi rouheissa, joita käytetään keinonurmikenttien täyteaineena tai irtorouheena urheilu- ja leikkikentillä.

Kemikaalivirasto sai tämän asiakirja-aineiston 20. heinäkuuta 2018.  

Mitä rajoituksia koskeva asiakirja-aineisto sisältää?

Rajoituksia koskevassa asiakirja-aineistossa arvioidaan kahdeksasta PAH-yhdisteestä aiheutuvia terveysriskejä ammattilaisjalkapalloilijoille (mukaan lukien maalivahdit), kentillä leikkiville lapsille sekä urheilukenttien ja leikkikenttien asentamiseen osallistuville työntekijöille.

Arvioinnin perusteella Alankomaat suosittelee, että keinonurmikentillä, leikkikentillä ja muissa urheilupaikoissa käytettävien kumirouheiden ja -katteiden kahdeksan PAH-yhdisteen kokonaispitoisuuden rajaa alennetaan 17:ään milligrammaan kilossa.

Nykyiset pitoisuusrajat, joita sovelletaan suurta yleisöä koskeviin toimituksiin, ovat 100 mg/kg kahden PAH-yhdisteen osalta (BaP ja DBAhA) ja 1 000 mg/kg kuuden muun PAH-yhdisteen osalta (BeP, BaA, CHR, BbFA, BjFA, BkFA).

Seuraavat vaiheet

Kemikaaliviraston komiteat tarkistavat nyt, täyttääkö rajoituksia koskeva asiakirja-aineisto REACH-asetuksen liitteen XV vaatimukset. Jos täyttää, asiakirja-aineistoon liittyvä kuuleminen alkaa syyskuussa 2018.

Kuulemisen alettua asianomaisilla osapuolilla on kuusi kuukautta aikaa esittää huomautuksia ehdotetusta rajoituksesta ja sen oletetuista vaikutuksista.

Kemikaaliviraston komiteat arvioivat asiakirja-aineiston ja laativat lausuntonsa. Kemikaaliviraston riskinarviointikomitea (RAC) antaa lausuntonsa heinäkuussa 2019. Sosioekonomisesta analyysista vastaava komitea (SEAC) antaa asiantuntijalausunnon ehdotuksesta toimitetut tiedot huomioon ottaen syyskuuhun 2019 mennessä.

Molempien komiteoiden lausunnot toimitetaan Euroopan komissiolle. Lopullinen päätös tehdään valvonnan käsittävässä komiteamenettelyssä, johon osallistuvat jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti.

Tässäkö kaikki?

Alankomaiden rajoituksia koskevan asiakirja-aineiston lisäksi kemikaalivirasto tarkastelee jatkossakin terveysvaikutuksia ja mahdollisesti myös ympäristövaikutuksia, jotka johtuvat loppuun käytetyistä renkaista peräisin olevan kumirouheen sisältämistä muista aineista. Tämän tutkimuksen seurauksena voidaan asettaa rajoituksia muillekin aineille.

Kumimurskan käyttöä rajoittavan ehdotuksen suunniteltu aikataulu

 

Aie laatia rajoitusehdotus
30. kesäkuuta 2017
Kannanottopyyntö
23. heinäkuuta – 18. lokakuuta 2017
Alankomaiden kansanterveys- ja ympäristölaitoksen isännöimä työpaja
24. marraskuuta 2017
Rajoitusehdotuksen toimittaminen
20. heinäkuuta 2018
Liitteen XV mukaisen kertomuksen julkinen kuuleminen (jos vaatimustenmukaisuus on täyttynyt)
Syyskuu 2018 – helmikuu 2019
Riskinarviointikomitean lausunto
Heinäkuu 2019
Julkinen kuuleminen sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean lausunnosta
Heinäkuu 2019 – elokuu 2019
Sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean lausunto
Syyskuu 2019
Yhdistetty lopullinen lausunto toimitettu komissiolle
Viipymättä
Komission luonnos liitteen XVII muuttamiseksi (rajoitusluonnos)
3 kuukauden kuluessa lausuntojen saamisesta
Keskustelut jäsenvaltioiden viranomaisten keskuudessa
2019–2020
Rajoitus hyväksytty (jos siihen on myönnytty)
2020