Onko olemassa turvallisempia vaihtoehtoja?

Turvallisemmista kemikaaleista hyötyvät sekä kuluttajat että yritykset. Niitä käyttämällä yritykset voivat parantaa brändinsä imagoa ja saada taloudellista hyötyä.

Termi "korvaaminen" tarkoittaa vaarallisen aineen korvaamista toisella, vähemmän vaaraa aiheuttavalla tai vaarattomalla aineella, tuotantoprosessin muuttamista tai teknologian vaihtamista. Korvaamista edistetään erilaisin riskinhallintatoimenpitein.

 

 

Rekisteröinti

REACH-asetuksen mukaan yritysten on rekisteröitävä kemikaalit, joita ne valmistavat tai saattavat EU:n markkinoille vuodessa yli tonnin. Kun yritykset keräävät tietoja ja luokittelevat aineensa rekisteröintiasiakirjojen lähettämistä varten, niiden on yksilöitävä aineistaan, ovatko niiden tietyt käytöt nykyisin epäsuotavia, koska turvallinen käsittely ei ole mahdollista. Tällöin yritykset voivat joko lopettaa aineen valmistuksen tai tuonnin tai neuvoa sen käytössä ongelmallisen käytön välttämiseksi. Rekisteröintivelvoitteisiin sisältyy kannustimia, jotka ohjaavat kemikaalien valmistajia ja maahantuojia luopumaan aineiden ei-toivotusta käytöstä ja etsimään turvallisempia vaihtoehtoja.

Luokitukset, merkinnät ja pakkaaminen

Kemikaalien luokitus kertoo niiden vaaroista ja auttaa varmistamaan, että niiden valmistus, käyttö ja hävitys on turvallista. Yli 20:ssä EU:n säädöksessä viitataan kemikaalien luokitteluun ja merkitsemiseen. Kun jokin aine luokitellaan vaaralliseksi, sen käyttöä ryhdytään valvomaan soveltamalla siihen muita lakisääteisiä vaatimuksia. Ellei aineita voida saattaa markkinoille tiettyihin käyttötarkoituksiin niiden luokituksen vuoksi, yritysten on löydettävä vaihtoehtoja.

Esimerkiksi syöpää aiheuttaviksi, perimää vaurioittaviksi ja lisääntymismyrkyllisiksi luokiteltuja aineita ei voida käyttää kulutustuotteissa tai seoksissa tiettyjä pitoisuusrajoja enempää. Poikkeuksia on vain vähän.

Kuluttajien on tärkeää lukea ja ymmärtää tuotteiden tai seosten merkinnät. Tämän tiedon pohjalta kuluttajat voivat käyttää tuotteita turvallisesti tai valita turvallisempia vaihtoehtoja.

 

Rajoitukset

Rajoituksilla voidaan rajoittaa aineen valmistusta, tuontia, markkinoille saattamista tai tiettyjä käyttötapoja. Jos rajoitus kieltää aineen kaikki käyttötavat tai tietyt käyttötavat, on etsittävä turvallisempia vaihtoehtoja. Rajoitusten avulla voidaan välttää liiallisia riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle.

Esimerkkejä:

  • Elohopean käyttö kuumemittariessa ja muissa kuluttajille tarkoitetuissa mittauslaitteissa, kuten painemittareissa ja barometreissä, on kielletty. Nykyään kuumemittarit ovat useimmiten digitaalisia. Tässä tapauksessa korvaaminen johti teknologisiin muutoksiin.
  • Nahkatuotteiden kromi(VI)-pitoisuudelle on asetettu rajoituksella yläraja. EU:n nahkatehtaat ovat kehittäneet vaihtoehtoisia tapoja värjätä vuotia. Ne ovat joko parantaneet tuotantoprosessiaan (käyttämällä edelleen kromiyhdisteitä mutta välttämällä kromi(VI):n syntymistä) tai ottaneet käyttöön menetelmiä, joissa ei käytetä kromia.
Lupamenettely

Ehdokasluettelo sisältää erityistä huolta aiheuttavia aineita, jotka ovat ihmisten terveydelle tai ympäristölle erityisen haitallisia. Tämä voimakas kannuste yrityksille, jotta ne tehostaisivat pyrkimyksiään löytää vaihtoehtoja näille aineille.

Jos erityistä huolta aiheuttava aine on luvanvaraisten aineiden luettelossa, sen käyttö tai saattaminen EU:n markkinoille tietyn päivämäärän jälkeen kielletään, ellei sille ole haettu ja myönnetty lupaa. Luvan hakemista varten yritysten on analysoitava tarkkaan vaihtoehtoja kyseisen aineen käytölle. Niiden on osoitettava, että aineen käyttämiseen liittyvät riskit ovat vähäisiä. Tietyissä tapauksissa niiden on myös osoitettava, että yhteiskunnallinen hyöty on riskejä suurempi ja ettei saatavilla ole sopivia vaihtoehtoja.

Luvanvaraisten aineiden luettelossa olevien aineiden käytöstä todennäköisesti luovutaan, jos aineet ovat helposti korvattavissa. Ellei sopivia vaihtoehtoja ole, käyttöä voidaan jatkaa, kunnes vaihtoehto löydetään, kunhan käytölle on myönnetty lupa.

Esimerkkejä:

  • Kemikaalivirasto ei saanut teollisuudelta lupahakemuksia myskiksyleenin – erittäin hitaasti hajoavan ja erittäin biokertyvän hajuaineen – eikä syöpää aiheuttavan MDA:n (4,4'-diaminodifenyylimetaanin) käyttöä varten. Siksi elokuun 2014 jälkeen sallitaan vain korvaavien aineiden käyttö.
  • EU:ssa valmistetun tai EU:hun tuodun DEHP:n (bis(2-etyyliheksyylin)) määrä on vähentynyt viime vuosina, ja teollisuus on kehittänyt turvallisempia vaihtoehtoja. DEHP on pehmeissä PVC-tuotteissa yleisesti käytetty ftalaatti. Ftalaatin käytölle on haettava lupa.
  • Bromattu palonestoaine HBCDD (jota käytetään pääasiassa polystyreenieristeissä) määriteltiin monta vuotta sitten hitaasti hajoavaksi, biokertyväksi ja myrkylliseksi aineeksi. Teollisuus on löytänyt sille vaihtoehtoja. Elleivät jotkin yritykset voi käyttää vaihtoehtoisia aineita, ne hakevat lupaa.

Näistä esimerkeistä ilmenee, että korvaamista on jo tapahtunut tai tapahtuu paraikaa.

Biosidivalmisteet

Biosiditehoaineita hyväksyttäessä sovelletaan tiettyjä poissulkemiskriteerejä, jotka koskevat esimerkiksi aineen syöpää aiheuttavia ja lisääntymismyrkyllisiä ominaisuuksia ja sen myrkyllisyyttä ympäristölle. Jos jokin näistä kriteereistä täyttyy, ainetta ei voida hyväksyä tai sen käyttöä on rajoitettava.

Jos tehoaineen käyttö hyväksytään, vaikka se täyttää yhden tai useamman poissulkemiskriteerin, se katsotaan korvattavaksi aineeksi. Aine voidaan katsoa korvattavaksi aineeksi myös silloin, jos se täyttää muita biosidivalmisteista annetussa asetuksessa vahvistettuja kriteerejä.

Jos nämä kriteerit täyttyvät, kemikaalivirasto järjestää julkisen kuulemisen löytääkseen aineelle vaihtoehtoja. Kuulemisen aikana kolmannet osapuolet voivat toimittaa tietoja käytettävissä olevista turvallisemmista vaihtoehdoista, kuten muista biosiditehoaineista tai muista kuin kemiallisista vaihtoehdoista.

Lisäksi biosidivalmisteille, joiden sisältämä tehoaine on korvattava aine, tehdään vertailuarviointi ennen luvan myöntämistä. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää, onko markkinoilla turvallisempia vaihtoehtoja. Jos turvallisempia vaihtoehtoja on saatavana ja ne ovat tehokkaita, biosidivalmisteen käyttö voidaan kieltää tai sitä voidaan rajoittaa.